Si-nivel – Osa 2/4

Tämä SI-nivel-artikkelisarjan toisessa osassa käsittelen si-nivelen anatomiaa ja funktiota yhtenä kehon nivelistä.

SI-nivel luokitellaan yleisesti niveleksi, jolla on sekä vapaasti liikkuvan että jäykän nivelen ominaisuuksia. SI-nivelen koko ja muoto vaihtelee. Ristiluussa (sacrum, kuva B) on harjanteita, kohoumia ja painanteita, joille löytyy suoliluussa (os ilium, kuva A) vastineet. Ristiluu on muodoltaan kiilamainen ja kovera. Muodoltaan SI-si-nivel-anatomia-kuva-anivel on C- tai L-kirjaimen muotoinen. Se kiilautuu suoliluihin ylhäältä alas ja edestä taakse. Toisin sanoen ylävartalon paino keskittyy varsin suurelta osin SI-niveliin. SI-nivelet ovat rakenteeltaan lähinnä tasoniveliä. Nivelpintojen epätasaisuudet kuitenkin sitovat ne varsin tiukasti yhteen. Tämä epätasaisuus saattaa altistaa nivelen ns. “lukkiutumiselle”. Tässä osatekijänä on myös nivelen eteenpäin kallistunut asento, jolloin ylävartalon paino pyrkii painamaan niveltä alaspäin ja kiertämään eteenpäin. On myös todettu, että liikkuminen auttaa säilyttämään nivelen toimintakykyisenä.

SI-nivelen liike on monimutkainen, mutta siinä ei tapahdu kovinkaan suurta liikettä. Puhutaan vain muutamista asteista ja millimetreistä.

SI-nivelten tehtävänä on toimia rasituksen lievittäjänä. Se myös helpottaa kävelyä ja edesauttaa naisilla synnytystä mahdollistamalla lantiorenkaan laajenemisen. Tähän liittyy toimintahäiriöiden riski. Sidekudosrakenteiden elastisuus lisääntyy raskauden myötä ja näin ollen myös nivelten “lukkiutumistaipumus”.

SI-nivel on ympäröity vahvoilla ligamenteilla (kuva B), jotka si-nivel-anatomia-kuva-bmuodostavat varsin monimutkaisen rakenteen nivelten ympärille. Nivelten stabiliteetti on näiden ligamenttien ansiota. Nivelillä ei ole suoraa tukea lihaksistosta. Tämä tuottaa haasteita lihasharjoitusten stabiloivan vaikutuksen aikaansaamiseksi. On esitetty, että pääosin SI-nivelen kipu on peräisin takimmaisista sidekudosrakenteista, jotka ovat hyvin hermotettu.

Seuraavassa käsittelen joitain lihaksia, joiden on esitetty vaikuttavan SI-nivelen stabiliteettiin ja toimintaan jollain tavalla. On syytä kuitenkin muistaa, että SI-nivelillä ei siis ole suoraan niiden toimintaan vaikuttavia lihaksia. Seuraavien lihasten harjoittamisella voidaan ajatella olevan jotain vaikutusta SI-nivelten toimintaan.

multifidus
erector spinae
latissimus dorsi
psoas major
gluteus maximus
piriformis
biceps femoris

Vatsalihakset (mm. transversus abdominis, obliques, rectus)

SI-nivelen funktio liittyy erilaisten asentojen ylläpitämiseen, nostamiseen ja kävelyyn. Etukumarassa nostaessa SI-nivelen stabilointi on tärkeää ja tähän osallistuvat monet lihakset edellämainutsta ryhmästä. Kävellessä SI-nivelessä heilahtavan jalan puolella nähdään pieni kiertoliike. Toisen jalan puolella nähdään pieni vastaliike. Nämä liikkeet vuorottelevat kävellessä. Gluteus maximus, hamstring-lihakset ja selkälihaksisto ja fascia sekä tractus iliotibialis osallistuvat tähän toimintaan.

Ristiselän hermotus on varsin monimutkainen ja monet eri hermot hermottavat lanneselän ja SI-nivelten aluetta. Hermotus tulee pääasiassa selkäydinhermojen takahaaroista, sinuvertebraalihermoista ja somatosympaattisista hermoista. SI-nivel on hyvin hermotettu ja sen hermotus tulee pääasiassa L4- ja L5-hermojen etuhaaroista, ylemmästä gluteaalihermosta ja L5-, S1- ja S2-takahaarakkeesta. Laaja hermotus saattaa altistaa SI-nivelen kivulle useammasta eri syistä johtuen.

Tässä blogin toisessa osassa käsittelin lyhyesti SI-nivelen anatomiaa ja funktiota. Kolmannessa osassa esitän SI-nivelen toimintahäiriön mahdollisia syitä ja toimintahäiriöistä johtuvia vaivoja ja kipuja.

Tero Lagerstedt
Fysiatrian erikoislääkäri, FIHF Personal Trainer